| Miten ihmisen elämä voi muuttua niin äkkiä 2 viikon aikana? Ensin sä luulet, että sulla on ihminen josta sä saat välittää ja pian sä saatkin tietää että toisen elämän tilanne on muuttunut, ne sanat vaan kaikuu sanan tarkalleen päässä: "mun elämän tilanne on muuttunut hieman viime näkemästä" Sen jälkeen mulla alkaa tuhat ja yksi kysymystä pyörimään päässä, jos mä olisin saanut suuni ajoissa auki olisiko tilanne voinut olla nyt toinen? Tai oisko mulla edes ollut mahdollisuuksia olla sulle koskaan enempää kuin ystävä? Tai mitä mä oisin voinut tehdä toisin? Miks mun pitää olla aina se kakkonen? Miks en se ykkönen vaan pelkkä ystävä aina? Mä kysyn: "meinaat sä että sä seurustelet nykyään?" Toinen: "joo ainakin yritän" Miks aina mä?
Ja miten niitä omia tunteitaan on vaikea näyttää toiselle. Ei tossa kadulla itkua tullu mutta heti ku pääsin hissiin ja painoin omaa kerrosta.. kaikki purkaantu. Eikä itkun loppumisesta meinannut tulla loppua. Miten ihminen jaksaakin itkeä, ja mistä ne kyyneleet tulee, eikö ne lopu koskaan?
Ketä mä nyt saan halata ja välil antaa illalla sen viimeiden pusun ja aamulla päivän ensimmäisen pusun? Kuka kömpii välillä mun viereen yöksi.. väliä tuleeko se illalla vai soittaako aamu yöllä pääseekö viereen nukkumaan? Ei kukaan kun mä oon aina se kakkonen! Mä en saa tehdä enää mitään noita aisioita sen ihmisen kanssa joka mulle on oikeesti tärkeä ja josta mä oikeesti välitän ehkä eniten!
Musiikki josta mä pidän tuo tämän ihmisen mieleen josta mä välitän, baari joka on nykyään mun lempibaari täällä tuon pojan josta tykkään todella, siellä mä tapasin sen ja sen kivat kaverit joka oli eka kerta kyseisessä baarissa mullekin ja yllätti positiivisella tavalla, mulla oli sillon hauskaa! Mikähän se illan viimeinen hidas oli? Harmi kun en muista! Hassua että ensimmäisellä kerralla en kiinnittänyt tanssilattialla tähän poikaan mitenkään huomiota tai ei muhun iskenyt oiekin, mutta toisella kerralla myöhemmin illalla siinä olikin sitä jotain mikä tätä tyttöä vei.. siinä se tanssilattian reunalla taisi istua, en ees meinannu tunnistaa että kyseessä oli sama poika kuin aikaisemminkin.. sen illan jälkeen ole ollut kukaan muu poika mielessä ja nyt sitäkin vaan et kuka se onnellinen tyttö on joka sen sai itselleen ja mitä siinä on mitä mussa ei ole? Miten mä jatkossa pystyn olemaan vain ystävä kun en saa edes koskea samalla tavalla siihen kuin ennen. Mä en saa sitä enää nukkumaan mun viereen tai sen hyvältä tuntuvaa halausta! En mä kummiskaan halua menettää sitä koskaan koska toi poika on vaan jotain! Toivon todellakin että pysytään viel ystävinä ja pitämään hauskaa osittain samalla tavalla kuin ennenkin eikä kaikki jäisi vaan sanoiks niin ku useamman kaa on käyny! Mun kohal on vaan käyny nii että tyttö- ja poikaystävien jälkeen on muut ystävät saanu jäädä! Mä en todellakaan halua että meille käy noin!
Mun pitäis olla onnellinen toisen puolesta mut en vaan pysty. Mua ahistaa vaan kaikki. Ahistaa olla omassa kämpässä.. alkaa ahistamaan ja tuntuu et ei pysty hengittämään ollenkaan. Tuntuu et keuhkot menee vaan kasaan. Ahistaa asua ylipäänsä täällä. Ja miks aina mulle pitää käydä näin, miks mä en koskaan saa sitä mitä mä haluan ja oikeasti välitän?
Mulla on niin paljon hyviä muistoja joiden ajatteleminen sattuu vaan. Mulla on ikävä kesää ja sitä hauskan pitoa noiden poikien kaa vaikka niitä kertoja ei ollutkaan montaa. Mutta yks parhaimmista oli se kirkkopuisto reissu. Mulla oli tosi hauskaa ja vaikka itse pojan kanssa en oikeen siellä ollu, mutta että sain tutustua enemmän pojan kaveriin J:hin.. oli kivaa vaikka en hirveesti oikein muista mitä tehtiin :D Toivottavasti vielä joskus voi pitää samalla tavalla hauskaa. Ja muistan miten poika ekaa kertaa makasi mun sängyllä.. aaawww.. ja ne sen kädet ja maha. Ja mitä kaikkea se mulle sano josta oma itsetunto nous.. mut ei niilläkään enää ole mitään väliä ku tuntee ittensä niin paskaksi! :(
Kaikki vaan hokee et kyllä se siitä helpottaa ajan kanssa ja paskat. Ja mikää viina ainakaan auta kun tiedän et seuraavana aamuna on kauhee morkkis ja sillo vasta paska olo onkin.
En vaan jaksais enää yhtään tällästä säätämistä yhtään kenenkään kanssa. Parempi ku.. no jätän sanomatta..
Mut millo mä saan olla sille jollekin se ykkönen enkä jäädä kakkoseksi?
MIKS MIKS MIKS MIKS????? |
No comments:
Post a Comment